14.5.2018

Helle hellii ja reenit rullaa



Ihanat, kamalat helteet ovat hellineet jo viikon verran! Mä en siedä kuumaa kauhean hyvin, mutta onhan se mahtavaa, että kesä tuli näin rytinällä. Loppuviikosta ilmeisesti jo viilenee, mutta täysin rinnoin ollaan kyllä nautittu ja hengailtu pihalla. Olen viime viikon vapaapäivät kyykkinyt kukkapenkin kimpussa, laajentanut terassia ja kaivanut pensasjuuraikkoja ylös maasta. Äiskältä sain eilen mansikkaa ja lemmikkejä, ja työkaverilta hiukan ruohosipulia. Kaupasta hain kärhöjä ja villiviiniä, tori.fi-myyjiltä olen noukkinut ilmaiseksi tai superhalvalla perennoja. Osa on vähän kärsineen näköisiä, mutta kyllä ne sieltä kasvavat. :D Ihan hassua, että musta tuli tällainen puutarha-intoilija. En malttaisi odottaa, että perennat valtaavat ruohottomat alueet ja kärhöt villiintyvät raja-aidalla!

Koirarintamallakaan ei olla laiskoteltu, sillä helatorstain helteissä ehdittiin käydä sekä mätsärissä Oulunkylässä että lenkillä Nanin ja ihanien cockerityttöjen Ruutin ja Käpyn kanssa. Mätsärissä olivat seurana Satu ja Yumi-aussi, joka tällä kertaa napsi palkinnot ollen punaisten neljäs. Voltti sai osan palkinnoista lohdutukseksi, sillä sekin esiintyi oikein hienosti: ravasi kauniisti ja yritti hukuttaa tuomarin pusuihin. Nauhakehässä, kun tuomari otti koiria jatkoon, Voltti yritti livahtaa keskelle kehää jatkossa olijoiden sekaan tuomarin kävellessä ohi. Höntti :D

Hienoin <3


Mätsärin jälkeen tosiaan lähdettiin vielä koirapuiston kautta lenkille, ja etenkin Voltilla ja Käpyllä (5kk nuori) synkkasi hirmu hyvin! Tyypit telmivät ihan hulluna koko sen puolisentoista tuntia, mitä metsässä käppäiltiin. Ja olipas tosi kiva jutella pitkästä aikaa oikein kunnolla cockeritouhuista Nanin kanssa.

Pikku treenejäkin ollaan ehditty tehdä: mätsärin jälkeen vähän kuvia varten (kiitos Satu) ja sunnuntai-iltana kimppatreenit hallilla. Kolmen hengen kimpastamme olin luonnollisesti ainoa joka vaivautui paikalle, mutta sentään toinen kanssatreenaaja ilmoitti poissaolostaan. Treenailtiin sitten Voltin kanssa ihanan viileässä hallissa ihan keskenämme. Voltti oli äitienpäivän jäljiltä mukavan väsynyt, se oli Lahdessa juossut porukoiden talon pihalla monta tuntia. Virtaa riitti silti, ja ruutuun juostiin normaalilla hädin tuskin maata hipovalla kiitolaukalla.

Ruutua tehtiin pari kertaa, väleissä oli tauot. Ensimmäinen oli täysin sokko, pieni pallo ruudun takana odottamassa, ja Voltti meni täysiii! Toinen lähetys heti perään tyhjään ruutuun, joka meni ruudusta ohi, ja kolmas lähetys oli ihan superhyvä. Vietiin ruudun taakse pallo odottamaan, ja koitettiin tehdä seuraamista, mutta pallo veti liikaa puoleensa. Vein Voltin hetkeksi häkkiin pikku tauolle, jonka jälkeen seuraamiset jo onnistuivatkin. Palkaksi koira pääsi hakemaan pallonsa ruudusta, jonka jälkeen vielä yksi tyhjään ruutun lähetys, sekin oikein bueno.

Ruutumotivaatio on siis oikein kohdillaan! Nyt täytyy jaksaa raahata lenkeilläkin ruutukamoja mukana, jotta päästään yleistämään liike muihin ympäristöihin. Hallissakin ruutua voisi välillä laittaa muuallekin kuin takaseinälle.

Kahta uutta juttua naksuttelin muiden liikkeiden välissä: hyppyä ja seisomista. Hyppyä ihan matalalla esteellä, kivaa oli :) Seisomista sain nappailtua myös ihan mukavasti, ja aloin toki molempiin liittää käskyä. Odota-käskyllä Voltti kyllä pysähtyy hyvin, mutta usein tarjoaa istumista (johtunee pillikäskyyn sekoittamisesta), ja se on toki runsaasti käytössä lenkillä ja ihan arjessa. Ajattelin siis kuitenkin opettaa erikseen tokoon seiso-käskyn, jolla paitsi pysähdytään ruutuun ja merkille, myös tehdään jäävät.


Seuraamista ja sivulletuloja treenailtiin ihan ensimmäisenä ja ruutuhommien lomassa. Sivulletuloissa oli paljon epävarmuutta etenkin, koska ruutu veti niin paljon puoleensa. Voltti jäi muutenkin tosi helposti vinoon tai taakse. Sivulletulon paikka ei ole sille vielä selvä, joten nyt täytyy kyllä palata askel tai pari taaksepäin, ja tehdä enemmän sivulletuloja kosketuskepin kanssa (ei pääse jäämään taakse, mutta mun asento pysyy suorempana) sekä reilummalla käsiavulla. Epävarmuuden takia Voltti myös lähtee helposti tarjoamaan muuta, ja jos mun suunnasta tulee yhtään painetta, se lähtee helposti litomaan. Tosi harmi, sivulletulo kuitenkin on tärkeimpiä taitoja, ja mä haluaisinkin että se on koiralle miellyttävä ja turvallinen paikka, johon se mieluummin hakeutuu liian innokkaasti. Nyt siis pohdintaan sekä työn alle se, miten sivulletulon arvoa parannetaan.


Seuraaminen oli parempaa, ja rohkenin tehdä vasemmalle käännöksiä. Aluksi tätäkin liian vähillä avuilla, jolloin kontakti katkesi ja koira jäi ihan jälkeen. Ronskimpien käsiapujen kanssa meni paremmin, ja loppuun saatiin pari hyvää käännöstä, joihin lopetettiin. Huomaan tässäkin pientä motivaation puutetta - toki koira oli päivän jäljiltä tosi väsynyt. Pelkkä naksu ja nami oli vähän meh, mutta iloisella kehulla ja taputteluilla sain ihan eri ilmeen hommaan. Seuraamisen arvoa on myös nostettava, eli parempaa palkkaa ja etenkin sitä sosiaalista palkkaa, josta Voltti niin kovasti ilahtuu :)

Viikonloppuna mennään Tahtitassujen koulutusleirille, jee! Voltin eka koiraleiri. Viikolla täytynee kertailla enemmän temppuja, ja miettiä uusi koreo valmiiksi, jotta päästään työstämään sitä tanssiopen kanssa. Innolla odotan!

Volttikin odottaa. Nam!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitämme kommentistasi!